da-DKkl-GL
Illoqarfiit arfineq marluk

SIUNERTAQ AAMMA ILISARITITSINEQ
“Suliniut illoqarfiit arfineq marluk”-p siunertaraa Meeqqat Inuussuttuaqqallu pillugit Kattuffiup Nanu Meeqqat suliaanik Kalaallit Nunaanni ilisimasaqalernissaq maluginninniarnissarlu. Tamatumunnga uiggiullugu katuffiup illoqarfinni peqatigiiffinnik pilersitsinissaq kiisalu illoqarfinni arlalinni ornittakkanik pilersitsinissaq siunertaraa. (Taassuma saniatigut illoqarfimmi tikeraarneqarsimasumi Natteravninik aallartitsiniarluni attaveqaatissarsiorneq ingerlanneqarpoq).

Kissaatit ilagaat illoqarfinni assigiinngitsuni kajumissuseq naapertorlugu sulisussat kajumissaarniarlugit Nanu Meeqqat immikkoortortassaannik aallartitsiniarluni suleqatissarsiorneq kiisalu annertunerusumik inooqataanermik akisussaassusermik pilersitsiniarluni aammalu meeqqat inuusuttullu atugaat pitsanngorsarniarlugit najukkami ineriartortinniarlugit.

Meeqqat illui meeqqanut inuusuttuaqqanullu akunnerup naanerani/unnukkut aamma/imaluunniit akunnerup naanerini/unnukkut toqqissimaarfissanik isumalinnillu sammisaqarnissamik neqeroorutitut pilersinniarneqarput. Taassuma saniatigut kissaat tassaavoq, meeqqat pitsaasumik imminnut (angajoqqaaminnullu) kiisalu inersimasunut maligassiuisunut atassuteqalernissaat.

Nanu Meeqqat siammarterniarlugit “Suliniut illoqarfiit arfineq marluk” illoqarfinni arfineq marlunni toqqakkani tusaamasanik tusaarnaartitsinikkut ingerlatsisoqarpoq. Tamatuma inuunermi nuannersunik misigisaqarnissaq, kialaarneq nuannaaqatigiinnerlu innuttaasut akornanni pilersissavai. Tusarnaartitsinerit aqqutigalugit aamma Nanu Meeqqat suliai oqaluttuarissallugit periarfissaq atorluarneqartarpoq, taamaasillunilu aamma najukkani tikeraarneqartuni suliniuteqarluarusuttunik attaveqaatit pilersinneqartarput, taamaasilluni najukkani kattuffiup immikkoortortassaanik aallarnisaanissaq anguniarlugu.

SULINIUTEQARFIGINIAKKAT
Illoqarfinni arfineq marlunni toqqarneqartuni innuttaasut tamaasa. Taakkua saniatigut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu TV-kkut isiginnaartartut.

Nipilersortartut Søs Fenger, Malik Hegelund Olsen aamma Frederik Elsner illoqarfinnut arfineq marlunnut Kalaallit Nunaanni toqqarneqartunut tusarnaartitsiartortassapput. Illoqarfinni tamani tusarnaartitsisoqartassaaq, nipilersortartullu kalaallisut danskisullu kissalaartumik eqqarsaatigilluakkamillu tusarnaartitsillutik erinarsortassapput.

Erinarsortartoq Søs Fenger siuttoralugu annertuumik maluginiarneqarnissaq naatsorsuutigineqarpoq. Kalaallit Søs asavaat, pingaarnertut nipilersuutit saqqummiuttagai pillugit, kisiannili aamma ammasumik pissuseqarluni uatsinnik naapitsisarnera pillugu. Søs –immikkut illuinnartumik attuumassuteqalersitsisumik tusarnaartuminut atassuteqartarpoq, tamannalu kalaallit uummataannut ingerlaannartumik isertarpoq.

Tusarnaartitsinerit tamarmik kattuffiup Nanu Meeqqat sinniisuannik Nanup siunertaa Kalaallillu Nunaanni meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniutaanik kiisalu illoqarfimmi pineqartumi immikkoortortamik ornittakkamillu pilersitsinissaq pillugu saqqummiussisumik aallarnerneqartarput. Taassuma saniatigut Natteravnit Nuummi atuuffiat periarfissallu illoqarfimmi tusarnaartitsiviusumi tunngavilerneqarsinnaanerat saqqummiuneqartarpoq.

Natteravnenit tassaapput inersimasut Nuup aqquserngini ingerlaartartut inuusuttuaqqallu unnuakkut angalaartut peqatigalugit toqqissisimanermik pilersitsisartut. Uani Natteravnit pillugit paasissutissat sukumiinerusut takukkit: www.natteravn.dk Nuullu ataani ujarlerlutit. Illoqarfinni arfineq marlunni tusarnaartitsinerit 15. oktoberimiit 1. november 2010-mi ingerlanneqarput. Nanu Meeqqat immikkoortortaqarfii nutaat pilersinneqarpata,  najugaqarfinni assigiinngissuseq pingaartinneqassaaq, imikkoortortaqarfiillu soorunami najukkami pissutsit isumalluutillu naapertorlugit ingerlanneqassallutik. Suliniutit illoqarfinni tikinneqartuni tunngavilerneqarnissaat pingaaruteqarpoq taakkualu naapertorlugit “allaqqinneqarnissaat”, taamaasilluni illoqarfinni taakkunani pisariaqartinneqartunut naleqqussarneqarniassammata. Nanu Meeqqat immikkoortortaqarfinnik ornittakkanillu nutaanik aallarnisaanermi aningaasanik tapiissuteqartarpoq. Taassuma saniatigut annertuumik misilittakkanik avitseqatigiinneqassaaq.

SULINIUTIT UPPERNARSARNEQARNISSAAT
Illoqarfinnut arfineq marlunnut angalanermi pissutsit meeqqallu illuinik/ornittagassanik ininik pisariaqartitsineq misissorneqassaaq. Uppernarsaaneq ilaatigut najukkami suliniuteqarlaqqissuni kiisalu inunnik nukissaqarluartunik isumalluutissanik attaveqarnikkut pissaaq, soorlu peqqissutsimik siammarsaasunut ilinniartitsisunulluunniit attaveqarnikkut. Taamatuttaaq illoqarfinni utoqqaat ilaannut attaveqartoqassaaq, taakkua kalaallit kulturiat pillugu ilisimasanik piginnaasanillu peqarmata inussuttuaqqanullu katersuuffiusinnaammata. Kissaatigineqartoq tassaavoq utoqqaat meeqqat Kalaallit Nunaanniittut atugaat pillugit isummersorfissatut atorneqarnissaat.

Taassuma saniatigut assiliisup suliniutip ingerlanera tamaat Nanu Meeqqat suliai pillugit, meeqqallu illoqarfinni tikeraarneqartuni atugaat pillugit kiisalu tusarnaartitsinerit suliniuteqallaqqissullu pillugit uppernarsassavai.

Oqaluttuanik pitsaasunik takutitsinissaq siunertarineqarpoq, taakkualu Kalaallit Nunaanni pitsaasunik saqqummiunneqarpiarneq ajortunik saqqummiussinermi atorneqassapput; illoqarfinni ataasiakkaani uummammit kissalaaq, ataatsimoorneq akisussaassusermillu misigineq. Taassuma saniatigut najukkani meeqqat freerfimminni eqqissisimaartarfeqarnissamut pisariaqartitsinerat sammineqassaaq. Pingaaruteqarpoq, meeqqat illuisa meeqqanut ajornartorsiortunuinnaq naatsorsuutigineqarnissaat meeqqanullu qanorluunniit inissisimagaluartunit tamanit atorneqarsinnaassapput.