da-DKkl-GL
Tunngaviusumik ilisimatitsissut

 

 

Aallaqqaasiut

 

Ilisimatitsissutip matuma Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pillugit kattuffiup, takorluukkat, suleriaatsit suliniutillu pioreersut pillugit uppernarsateqarnissaannik attuumassuteqarnerit pillugit ersersinniarnerannik siunertaqarpoq.

 

Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pillugit uppernarsaatit ilisimatusarnerillu pioreersut ilanngunneqarnissaata kattuffiup ilisimasat iliuuserineqartullu meeqqat kalaallit inuunerisa pitsanngorsarneqarnissaasa qulakkeerinneqataaffigissavaat.

 

Taamaasilluta ilisimatusarneq pioreersoq tapersersorniarparput, ilisimatusarneq uppernarsaanerlu ilisimasanik misilittakkanillu, kattuffiup peqataaffigalugit tapersersuutigisartagai tassaammata sakkut Nanup suliniutaanik angusaqarluarniarluni aalajangiisuulluinnartut.

 

Uppernarsaatinik piunngitsunik nassaarniarnissaq kisimi pineqanngilaq, kisiannili pineqartut tassaapput suliat suliniutillu meeqqat atugaannik allanngortitsisartut.

 

Nanup sulinerani tunngavigineqartut

Meqqat Inuusuttullu pillugit Kattuffiup Nanup sulineranut tunngaviusoq tassaavoq meeqqat tamarmik pitsaasumik inuuneqarnissaanik tunngaveqarneq. Tunngavik tamanna forankret i Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Nalunaarutaanni 1989-imeersumi, Kalaallit Nunaata 1992-imi upernaakkut ilannguffigisaanik tunngaveqarpoq, meqqat pisinnaatitaaffigigaat:

  • Tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit, soorlu nerisassaqarnissap, peqqissuunissap angerlarsimaffeqarnissallu pissallugit pisinnaatitaaffigigaat.
  • Ineriartornissaq, soorlu pinnguarnikkut, atuarnikkut, sunngiffeqarnikkut paasissutissiinikkullu pisinnaatitaaffigigaat.
  • Atornerluinermut, timikkut persuttaanermut atornerlunneqarnermullu illersorneqarnissartik pisinnaatitaaffigigaat.
  • Killeqanngitsumik oqaaseqarsinnaatitaaneq, peqataaneq sunniuteqaqataanerlu pisinnaatitaaffigigaat.

 

Isumaqarpugut meeqqat tamarmik Kalaallit Nunaanniittut pisinnaatitaaffiit taakku pisinnaatitaaffiginngikkaat, tamatuminngalu allanngueqataarusuppugut. Maannakkut iliuuseqarnissaq pingaartipparput, taamaasillutalu meeqqat pisinnaatitaaffii inuunerallu pillugit pitsanngorsaatit ullumikkumiit atuutsinneqalerseqqullugit. Iliuuserineqareersut tapersersorniarsarivagut aammalu kommunit, Namminersorlutik Oqartussat kattuffiillu privaatit, meeqqat pisariaqartitaannik pisinnaatitaaffiilu pillugit suliffeqarfiit kattuffiillu uatsitut anguniagaqartut akimorlugit suleqateqarnissarput ammaffigalutigu. Nalunngilarput nassuerutigalugulu, uagut, inuiaqatigiit imaluunniit pisortat kisimiillutik suliassanik pineqartunik kisimiillutik kivitsisinnaasut.

 

Misissuinerit assigiinngitsut arlallit pioreerput, taakkualu uppernarsarpaat Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu innarlerneqartartut. Ajornartorsiutit ilagaat timikkut persuttaasarneq, atornerluineq, inuusuttuaqqat naartusarnerat il.il. Innarliisartoq tassaakkajuttarpoq meeqqamik illersuisussaagaluaq – angajoqqaat imaluunniit qanigisat, meeqqallu tamatigut ilisimaneq ajorpaa qaqugukkut eqqunngitsumik iliorfigineqartarluni.

 

Naalakkersiusut ”Timikkut persuttaasarneq pillugu periusissiaat aamma iliuusissatut pilersaarutaat 2013-2016” aqqutigalugu ersersippaat, inuiaqatigiinni timikkut persuttaanerup akuerineqannginnissaa – aamma angerlarsimaffimmi. Allannguineq isiginneriaaseq aqqutigalugu iliuutsit allanngortinnerisigut, soorlu ilaatigut ilisimasat pisinnaatitaaffiillu annertunerusumik sammineqarnerisigut, pisaaq.

Kalaallit Nunaanni meeqqat oqaaseqartartuata juuli 2012-imi nunani avannarlerni meeqqat oqaaseqartartui peqatigalugit ataatsimut oqaaseqaat atsiorpaa, tassani nunani avannarlerni naalakkersuisut meeqqat nammineerlutik timimik pisinnaatitaaffigigaat kiisalu sumi ikiortissarsiorsinnaanerat pillugit qaammassaaqqullugit kaammattorneqarput. Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Nalunaarutaani piumasaqaatit piviusunngortinniarlugit nunani avannarlerni naalakkersuisut makku qulakkiissavaat:

-          Meeqqat ukiukittuaraanerminniilli timimik nammineerlutik pigigaat allallu meeqqamut innarliinissaminnik pisinnaatitaaffeqannginnerat pillugit ilisimasaqarnissaat paasisitsiniutigissallugu.

-          Inunnik isumaginnittut pisortallu allat attuumassuteqartut meeqqanut attavigineqarsinnaanerat qulakkiissallugu.

 

Nanu oktober 2012-imi nammineq timimik piginnittuunisaq pillugu annertunerusumik ilisimasaqalernissaq pillugu Kalaallit Nunaanni meeqqat oqaaseqartartuannik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut atsiorpaa.

 

Ilisimasat uppernarsaatillu suliniutinut attuumassuteqartitat

 

Kalaallit Nunaanni meeqqat inuunerisa pitsaassusaat pillugu uppernarsaatit tassaapput tunngaviusumik ilisimasat pingaaruteqartut

 

MIPI nalunaarusiaqarpoq pingaasunik 2007-imi saqqummersunik, taakkunanilu Kalaallit Nunaanni meeqqat inuunerisa pitsaassusaat allaatigineqarpoq, taamaasillutillu taakkua Nanup sulineranut aallaaviupput pingaaruteqartut. Nalunaarusiani taakkunani pingasuni meeqqat inuunerisa pitsaassusaat pingasunut agguataarlugu misissorneqarsimavoq.

 

Nalunaarusiami siullermi piitsuussuseq meeqqat isaannit isigalugu ilisimatuut ilaqutariinnik inuunerminni amigaateqartunik misissuinerannit tunngaveqarpoq. Meeqqat 10-16-inik ukiullit angajoqqaallu aningaasakilliornermi qanoq isiortarnersut ilaqutariinnik apersuinikkut kiisalu meeqqat stiililiornerinik titartagaannillu nalunaarusiami misissorneqarpoq. Nalunaarusiami meeqqat oqaluttuaraat sunngiffimminni sammisassanut ingalassimaneqartarlutik. Tassani pineqartut ilagaat sapaatip akunneri tamaasa timertunut peqataasinnaannginneq, qarasaasiaqannginneq, cykkileqannginneq imaluunnit allanik silami pinnguaateqannginneq. Pineqartut ilagaat aamma pisiniarfiliarsinnaannginneq, meeqqanit iliuuserisinnaanngisatut taakkartorneqartoq. Meeqqat amerlanerpaartaat sammisaqarsinnaanngillat, ilaqutariit akissaqannginnerat pissutigalugu, kisianni nunaqarfinni najugallit oqaatigaat najukkaminni sunngiffimminni sammisassaqanngilluinnarnertik. Sunngiffimmi sammisaqarnerit meeqqat allanut akuunissaannut pitsaasumillu inuunissaannut pingaaruteqarput. Meeqqalli misissuinermi peqataasut tamatumunnga ilutigitillugu oqaatigaat, piffissaq annertooq ikinngutitik ilagalugit pisuttuarnermut, arsarnermut illup iluani fjernsyninngikkaangamik dvd-nngikkaangamillu (Nielsen og Wulff 2007a) atortarlugu.

 

Meeqqat apersorneqartut amerlanerpaartaasa atuarfimmi ingerlalluaratik arlallillu qinngasaarneqartarlutik oqaatigaat. Misissuinerup takutippaa, ilaqutariit aningaasakilliornerat meeqqap allanut peqataanissaanut akornutaakkajuttartoq, soorlu assersuutigalugu atuarfimmi. Meeqqat ilaasa sakkortuumik timikkut tarnikkullu qinngasaarneqartarneq misigisarpaat. Atuarfimmi ingerlanerliorneq ilinniarnissamut ilinniagaqarnissamullu annertuumik killiliisarpoq, misissuinerullu takutippaa, meeqqat arlallit nalugaat inuunerminni suniarnerlutik. Tamanna meeqqanut mikisunut naliginnaasinnaavoq, kisianni meeqqat anginerumaartut siunissamik upperninneq amigaatigaat. Tamanna aamma erserpoq, ikittuinnaat najugartik qimallugu aallarsimanerat kiisalu amerlasuut allamukarlutik aallarnissaq takorloorsinnaanngikkat. Ilimanarpoq, periarfissaqarnertik ilisimannginnamikku (Nielsen og Wulff 2007a).

 

 

Misissuinerup aamma takutippaa, ilaqutariit aningaasakilliortut meerartaat ilaqutariit allat aningaasakilliortut meerartaannik ikinngusersortarnerat. Taamaasillutik meeqqat ikinngutaat tassaakkajuttarput eqqamiui, kisiannili atuaqatiginngisaat. Ikinngutigiinnerit tamakku amerlanerpaartaat itisuujuneq ajorput ikittuinnaallu meeraanerminni ikinngutitaartarput. Meerarpassuit oqaatigaat, ilaqutariillutik nuannaaqatigiikkagamik nuannaartarlutik, kisianni arlallit tamatumunnga ilutigitillugu misigisarpaat, tamatigut nerisassaqartuaannannginneq atisamillu nutaanngitsuunerat misigisaraat. Meeqqat ilaat angajoqqaamik inuunerlunnerat aningaasassaaleqinerup qaavatigut misigisarlugu oqaatigaat (Nielsen og Wulff 2007a). HBSC-imik misissuinermi ilaatigut meeqqat atuartut arfiniliugaangata ataaseq akulikitsumik nererusulluni innartarpoq atuariartorluniluunniit (17 pct.). Taassuma saniatigut misissuinerup takutippaa, nukappiaqqat niviarsiaqqanut naleqqiullugit amerlanerusut nerusullutik innanngikkaagamik atuariartortartut kiisalu aamma tamanna meeqqanut nunaqarfimmiunut illoqarfimmiunut naleqqiullugu atuuppoq (Niclasen, Løngaard, Kærgaard Laursen, Schnohr 2007).

 

Nalunaarusiat aappaat tassaavoq Kalaallit Nunaanni meeqqat piitsuunerannik misissueqqissaarneq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup inoqutigiinnit paasissutissanik kisitsisaataanik tunngaveqartoq. Nalunaarusiami periuserineqarsimasoq annertuumik eqqartorneqarsimavoq, isertitat pillugit paasissutissat ilaqutariinniit ilaqutariinnut tunniunneqartartut, soorlu pisat, aalisakkat imaluunnit neqi ilanngunneqarsimanngimmata. Nalunaarusiami nunat tamalaani piitsuussuseq pillugu naatsorsueriaaseq atorneqarsimavoq, tamatumalu takutippaa meeqqat 9 procentii (meeqqat 1.419-it) Kalaallit Nunaanniittut ilaqutariinni meerartaasut agguaqatigiisillugu 50 procenti ataallugu isertitalinni meerartaasut. Tassa meeqqat aqqaniliugaangata meeraq ataaseq. Agguaqatigiissillugu isertitat inuiaqatigiit marlunngorlugit qeqqatigut avillugit naatsorsorneqartarput, tamatumani inuiaqatigiit affai agguaqatigiissillugu isertinneqartunik isertitaqartillugit affaalu agguaqatigiissillugu isertinenqartartut sinnerlugit isertitaqartaqartillugit. Agguaqatigiissillug isertitat 60 procentimiitinneqarpata, taava Kalaallit Nunaanni meeqqat 18 procentii (meeqqat 2871-it) ilaqutariinni piitsuungaatsiartutut oqaatigineqarsinnaasuni meerartaapput, tassa meeqqat arfiniliugaangata meeraq ataaseq. Taassuma saniatigut misissuinerup takutippaa, meeqqat 30 procentii (meeqqat 6.142-t) inoqutigiinni ukiup misissuiffiusup ingerlanerani pisariaqartumik ikiorserneqartariaqarsimasuni najugaqartuusut. Tamani pineqarput ikiorsiissutit annikitsut, kisianni ikiorsiissutit qanoq annikitsigigaluarpataluunniit ikiorsiinerup takutippaa, ilaqutariit ukiuni pineqartumi aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqarsimasut (Schnohr, Nielsen, Wulff 2007).

 

Nalunaarusiat pingajuat tassaavoq inatsisilerituunit misissuinertut isikkoqartoq, tassanilu misissorneqarpoq, Kalaallit Nunaanni meeqqat inuunerat atugarisaallu Naalgaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaanut naapertuunnersut, tamatumanilu inernilerneqarpoq, Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik tunngaviusumik pisinnaatitaaffimminnik tunngaviusumik qulakkeerneqarsimasut. Tamatumanissaaq inassutigineqarpoq, ilaatigut meeqqanut meerartalinnut aningaasaqarnikkut aningaasaqarnermullu atuumassuteqanngitsut annertusineqarnissaat, tamatumani meeqqat Kalaallit Nunaanniittut aningaasakilliornermut illersorniarlugit (Nielsen og Wulff 2007b).

 

MIPI-p meeqqat pillugit kisitsisaataani kingullerni Meeqqat Inuusuttullu Kalaallit Nunaanniittut 2007-2008 takuneqarsinnaavoq, meeqqat inuusuttullu 0-imiit 24-nut ukiullit inuiaqatigiit ataatsimut katinnerisa 40 procenteringaat (22.468-it). Tamatumani aamma takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu amerlanerpaartaat (82 procentit) illoqarfinni najugaqartut. Taamaattumik pingaaruteqarpoq, ilisimasaq tamanna tunngavigalugu, meeqqat ikiorserneqartussat akuleruffiginissaat kattuffiullu suliniutaanut peqataatinneqarnissaaq. Misissueqqissaarnermi kisitsisit aamma takutippaat, meeqqat aningaasaqarnikkut atukkat assigiinngitsorujussuit atorlugit peroriartortartut. Tamanna takuneqarsinnaavoq, ilaqutariit meerartallit annerpaamik isertitaqartut isertitakinnerusunut naleqqiullugu qulingiluariaataanik quleriaataanilluunniit aningaasaateqarnerusut, meeqqanut pissakinnerusunut (MIPI 2008) naleqqiullugu. Kalaallit Nunaanni meeqqat pissaqarluartut pissakilliortullu meeqqat atuartut akornanni misissuinermi paasisat naapertorlugit, meeqqat atuartut pisussutinik tigussaasunik pisarnerat nikingasorujussuuvoq, meeqqat nunaqarfimmi, illoqarfimmi, sinerissami Nuummilu najugaqartut assersuukkaanni. Nuummi pisuussutinik tigussaasunik pissarsisinnaaneq annertuneruvoq pigissaarnerlu Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu suli nikinganerulersimasutut isikkoqarpoq. Nalunaarusiami inerniliineq tassaavoq, inuiaqatigiinni equganerujussuaq meeqqanut inuusuttunullu ineriartornermi periarfissanut peqqissutsimullu tunngatillugu kingunipiloqarumaartoq (Niclasen, Løngaard, Kærgaard Laursen, Schnohr 2007).

 

MIPI-p meeqqat inuunerat pillugu misissuinerata takutippaa, Kalaallit Nunaanni meeqqat assigiinngitsunik inuunerminni atugassaqartinneqartut meeqqallu ilaat ilaqutariinni pissakilliortuni meerartaanerminnut atatillugu annertuumik ineriartornissaminnik inuulluataarnissaminnillu sunnerneqartartut. Taassuma saniatigut Kalaallit Nunaanni meeqqat atugaat Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat tunngavigalugu isornartorsiorneqarsinnaasut.

 

Kalaallit Nunaanni innuttaasut pillugit misissuinerit takutissimavaat, Kalaallit Nunaanni misissuinerni imigassap aalakoornartortalik ajornartorsiutaasoq, tamannalu meeqqanut inussuttuaqqanullu sunniuteqartoq (Bjerregaard 2004; Curtis et al. 2006). 2006-imi inuusuttuaqqat atugarissaarnera pillugu misissuinermi paasineqarpoq, inuusuttuaqqat 62 procentii misissuinermi peqataasut, uppernarsarsimagaat ilaquttaminni qaninnerni imigassamik ajornartorsiuteqartoqartoq. Inussuttuaqqat taakkua aamma oqaatigaat ajornartorsiut pillugu angajoqqaaminnik oqaloqateqarnissaq ajornakusoortillugu (Curtis et al. 2006). Misissuinermi tassani aamma paasineqarpoq, meeqqat sisamaagaangat tallimaagaangataluunnit taakkunannga ataatsip 15-iliitigani kinguaassiutimigut innarlerneqarsimasartoq (23,3 procentit), kisianni nukappiaqqanut kisitsit tassani 4,9 procentiuvoq. Inussuttuaqqat amerlassusimikkut killillit misissuiffigalugit kisitsisit naatsorsorneqarsimapput, kisianni kisitsisit takutippaat, meeqqat kinguaassiutimikkut innarlerneqarsinnaannginnerat pillugu iliuuseqartoqartariaqartoq. Inunnik isumaginninnermi ilisimatusarnermi takuneqarsinnaavoq, meeraanermi imigassamik aalakoornartortalimmik ajornartorsiuteqarnermik misigisaqarsimanerup meeqqat inuusuttullu inuunerisa sinnerani sunnerlugillu innarliasunngortittarai (Niclasen, Løngaard, Kærgaard Laursen, Schnohr 2007). Taamatut meeqqat imminornissaminnik eqqarsaateqartartut inuusuttuaqqanut imminornissaminnik eqqarsaateqartartunut sanilliullunik suni ilisarnaateqartarnerannik mississuinermi inerniliinerup misissueqqissaarnerit allat taperserpai. Tassani taaneqarpoq, inooqataanermi atugarissaannginneq imaluunniit ilinniarsimassutsikkut sumik tunuliaqutaqarneq imigassamik ajornartorsiuteqartunik isiginermut angajoqqaallu tulluussallaqqissusaannut sanilliullugu pingaannginnerusoq, timikkut pillarneqarnermut sanilliullugu, kiisalu inuusuttuaqqat inunnik imminorsimasunik ilisarisimasaqakkajuttartut (Curtis et al. 2006).

 

Kalaallit Nunaata Avannaanni atuartut akornanni misissuinerup nutaap takutippaa, inuussuttuaqqat 86 procentii, misissuinermi peqataasut, minnerpaamik sakkortuuliornermik ikinngutimik qaninnerit imaluunniit ilaquttamik toqunerannik, narrunarsagaanermik imaluunniit kanngutaatsuliorfigitinnermik misigisaqarsimasut (Karsberg, Lasgaard & Elklit 2012). Ingammik niviarsiaqqat taamatut innarleerujussuarnermik misigisaqarsimanerarput. Misissuiernermi aamma paasineqarpoq misissukkanit 17 procentit misigisapiloqarsimanerup kingunerisaanik puullaaqisarlutik (posttraumatisk stress syndrom (PTSD).

 

2013-ip upernaavani misissuineq nutaaq saqqummerpoq, taannalu misissuinernut ukuusunut malitseqartitsissutaavoq: ”Meeqqat atugarissaarnerat 2004” aamma ”Inuusuttuuneq artornartoq”, 2011-imi suliarineqartoq Kalaallit Nunaannilu meeqqat inuusuttuaqqallu atugarissaarnerannik kisitsisinik nutaanik imaqartoq.

 

Misissuinerup aamma takutippaa, Kalaallit Nunaanni 0-imiit 14-inut ukiullit 14 procentiisa anaanartik inooqatiminit timikkut persuttartittoq takusimagaat. Misissuinermi inuusuttuaqqanit sisamaasunit aperineqartunit ataatsip anaanartik ukiumi kingullermi timimigut persuttartittoq takusimavaat. Inussuttuaqqat 9,7 procentiisa qatanngutitik timimikkut persuttartitut takusimavaat. Misissuinerit 13,7 procentiisa takutippaat, inuusuttuaqqat apersorneqartut amerlanersaasa arnamik persuttartinnerat sakkortuumik persuttartinnertut taasimagaat.

 

Misissuinerup aamma takutippaa, kalaallit meerartaat danskit meeqqat atugarissaarnerannik misissuinerannut sanilliullugu anaanartik timimigut persuttartittoq takusimagaat. 35 procentit anaanartik timimigut persuttartittoq takusimavaat, Danmarkimi inuusuttut misissuiffigineqartut 6 procentiisa anaanartik timimigut persuttartittoq takusimavaat.

 

Misissuinerup aamma takutippaa aappariit timikkut persuttaattarnerat Kalaallit Nunaanni nipangiussaasoq aammalu angerlarsimaffimmi pisartoq. Nunani allani misissuinerit aamma takutippaat, inuusuttuaqqat angerlarsimaffinni aappariinni persuttaattuni peroriartortut akuttusoorujussuarmik ikiortissarsiortartut, ikiortissarsioraangamillu ukioqatimik akornanni ikiortissarsiortartut.

 

Taamaattumik Nanu meeqqat, inuusuttullu ilaqutariillu akornanni timikkut persuttaasarneq, sumiginnaaneq innarliisarnerlu akiorniarlugit suli annertunerusumik paasissutisseeqataarusullunilu maluginiarnerulernissamut suleqataarusuppoq. Isumaqarpugut, meeqqanut inersimasunullu naqissusissallugu pingaaruteqartoq, pisinnaatitaaffiit ataqqineqartussaammata.

 

Kikkut suliniuteqarfigalugit nalunngilarput, tassalu meeqqat, aamma nalunngilarput, ikiorneqarnissamik tapersersorneqarnissamillu pisariaqartitsisoqartoq, minnerunngitsumillu assaat sulisussat, meeqqat inuusuttuaqqallu 22.468-iusut pisinnaatitaaffiini suliaqrnermi pisariaqartinneqartut amigaataasut.

Taamaattumillu meeqqat inuusuttuaqqallu pillugit suliniarnermi ataatsimoorluni tunngavissamik amigaateqartoqarpoq, taamaasilluni meeqqat inuusuttullu nukissaqarnerusut meeqqanik inuusuttuaqqanillu nukissakinnerusunik ikiuisinnaaqqullugit. Angorusutat tamakkua suliniutini arlalinnik sukumiinerusumik erseqqissarnikuuagut. Ataani suliniutit ataasiakkaarlugit ilisimasanut uppernarsaatinullu suliatsinnut tunngatillugit allaatigivagut.

 

2013-imiit 2016-imut Nanup suliniutai

 

1. Suliniut meeqqat illuat

Nanup illoqarfinni tamani meeqqat illoqalernissaat sulissutigaa, meeqqat ornissinnaasat toqqissisimaffiginnaasaallu. Nerinissamut periarfissaqassaaq kulturikkullu illorsuarni ineriartuutaasumik imminullu nalittorsaataasumik peqataasinnaanissamut periarfissaqartumik. Isumaqarpugut, ajornartorsiutit aaqqinniaraanni suminngaanneerneq ilisimasariaqartoq, tamatumunngalu ilutigitillugu nammineerluni ingerlariaqqinneq misigisariaqartoq. Nanumeeqqat maanna meeqqat illui marluk Kujataani ingerlappai.

 

2. Suliniut Nilliasa

Persuttaasarneq Kalaallit Nunaanni annertusiartorpoq.

Taamaattumik nuna tamakkerlugu suliniut aqqutigalugu meeqqat angerlarsimaffimminni timikkut persuttaannermik misigisaqartarnerat sammineqassaaq (meeqqat angerlarsimaffimmi timikkut persuttaannermik isigisaqartartut imaluunniit nammineerlutik timikkut persuttaannermik misigisaqartartut. 2013-2014-ip ingerlanerani nuna tamakkerlugu paasisitsiniaaneq angerlarsimaffimmi timikkut persuttaattarnerup kingunerisartagaanik, taassumalu qanoq annertutigineranik, suliniut aallarnisarneqassaaq. Paasisitsiniaanerup aamma timikkut persuttaattarneq pillugu ilisimasat annertusassavai kiisalu ikiorneqarsinnaanermut qanorlu ililluni timikkut persuttaattarnerup unitsinneqarsinnaanera pillugu periarfissat pillugit paasisitsiniutaassalluni.

 

Nanup ilaqutariinni timikkut persuttaattarneq ersarissarniarpaa kiisalu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu meeqqat pisariaqartitaat pisinnaatitaaffiilu nuna tamakkerlugu angerlarsimaffimmi timikkut persuttaattarneq pillugu paasisitsiniaanikkut ingerlannniarlugu. Isumaqarpugut, Kalaallit Nunaanni meeqqat annertunerusumik sammineqarnerat meerarpassuit inuunerannik ilorraap tungaanut allanngortitsisinnaasoq. Uani tamanut paasisitsiniaaneq pineqarpoq, taassumallu inuiaqatigiinni pissusilersuutigisartakkat allanngortinneqarnissaa siunertaraa, taamaasillutik meeqqat innuttaasutut annertunerusumik ataqqineqarnerulerniassammata, akuerineqarnerulerniassammata kiisalu illersorneqarneruniassammata. Paasisitsiniaanerup ilaa toqqaannartumik meeqqanut saaffiginnippoq, taannalu meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumassarsiorfigineqartussatut paasisitsniaanertullu isigineqassaaq.

 

 

3. Taartumi qaamaneq

Taartumi qaamaneq meeqqat illuisulli atorneqarpoq, kisiannili akunnerup naanerini inini attartukkani pisarluni. Illoqarfinni tamani meeqqat illuinik ataatsikkut pilersitsinissaq akissaqartinngilarput, taamaattumik suliniut ”Taartumi qaamaneq” pilersinnikuuarput, taassumallu meeqqat sapaatip akunnerata ingerlanerani qilanaarutissaannik tunissavaat – taartumi qaamaneq. Periuseq taannaavoq. Inersimasut nukissaqarluarlutik isumalluutaasinnaasut akunnerup naanerini toqqissisimasumik nuannisartitsisinnaasut assigiinngitsunik sammisaqartitsillutik. Timersorneq, nerisassiorneq, unnuk filmertitsineq, alianaarsaarneq il.il.

 

4. Illoqarfiit arfineq-marluk

Paasissutissanik ingerlatitseqqinniarluni Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut angalaneq, taakkunanilu Nanup suliaanik nukittorsaallunilu pilersitsineq. Taakkununnga ilanngullugu Taartumi qaamanermut nammineq kajumissuseq naapertorlugu iliuuseqartussarsiorneq juullimullu suliniutinik aallartitsineq. Nammineq kajumissuseq naapertorlugu sulisussarsiorneq ajornartorujussuuvoq, Kalaallit Nunaannilu inoqarfiit imminnut ungasittorujussuummata, inoqarfiit orninnissaat ajornakusoortorujussuuvoq. Taamaattumik misilittakkagut naapertorlugu innuttaasut ornillugit ataatsimiititsinerit suliatsinnillu ingerlatitseqqinnerit pisariaqarput, taakkunanilu Nanup suliniutaanik tunngaviliineq. Tamanna illoqarfinni arfineq marlunni siullerni iluatsissimavoq, taakkunani kajumissuseq naapertorlugu sulisussarsisimangatta. Kajumissuseq naapertorlugu sulisut suli sullissipput. Illoqarfinni arfineq marlunni oqalugiartitsinerit, Kalaallit Nunaanni meeqqat atugaat pillugit oqallitsinerit kiisalu tusarnaartitsinerit ingerlanneqarput.

 

5. Meeqqat juulliat

Taanna tassaavoq suliniut decemberip qaammataa tamaat illoqarfinni arlalinni ingerlasussaq kiisalu ukiut tamaasa juullip kurvianik agguaanertaqartartoq. Suliniut aalajangersimasorujussuuvoq ukiunilu tallimani ingerlanneqarsimalluni. Tunissutissat tamarmik atilerneqartarput, tunissullu juullip inuaneersuuvoq imaluunniit anaanameersuunngikkuni ataatameersuulluni. Peqqissutsimik siammarsaasut nunan tamakkerlugu illoqarfinni assigiinngitsuni pisniarnermik, poortuinermik agguaassinermillu ikiuuttarput. Suliniut pitsaalluinnartoq, peqataasunut tamanut iluaqutaasoq.

 

 

Attuumassuteqarfigisat

 

Statens Institut for Folkesundhed 2011-mi inuusuttuaqqat atugaat pillugit misissuisitsisimavoq, taannalu nalunaarutikkut ”Inuusuttuuneq artornartoq – meeqqat angajulliit meeqqat atuarfianni atuartut pillugit misissuineq”-mi saqqummiunneqarpoq. P.Bjerregaard & Cecilia Petrine Pedersen.

 

Bjerregaard P. Folkesundhed i Grønland. Folkesundhed i Grønland. Inussuk. Arktisk forskningsjournal –1, Nuuk, 2004.

 

CURTIS, T., LARSEN, H. B., HELWEG-LARSEN, K., PEDERSEN, C. P., OLESEN, I., SØRENSEN, K., JØRGENSEN, M. E. & BJERREGAARD, P. Unges trivsel i Grønland 2004. Inussuk. Arktisk forskningsjournal-1, Nuuk, 2006.

 

Karsberg SH, Lasgaard M, Elklit A. Victimisation and PTSD in a Greenlandic

youth sample. International Journal of Circumpolar Health, 71, 2012. Kan hentes på: http://www.circumpolarhealthjournal.net/index.php/ijch/article/view/18378

 

MIPI. Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pillugit kisitsisitigut paasissutissat. Statistik om børn og unge i Grønland 2007-2008. MIPI, Videnscenter om Børn og Unge, 2008. Kan hentes på www.mipi.gl.

 

Niclasen B, Løngaard K, Kærgaard Laursen L, Schnohr C. SUNDHED PÅ TOPPEN. Resultater fra Health Behaviour in School-aged Children  (HBSC) undersøgelsen i Grønland i 2006. Namminersornerullutik/ Oqartussat Grønlands hjemmestyre. INUSSUK - Arktisk forskningsjournal 1, 2007.

 

Nielsen SL og Wulff S. Børn med afsavn. Interviewundersøgelse med børn og forældre i familier med knap økonomi. Børns levestandard i Grønland del 1. MIPI, 2007. Kan hentes på www.mipi.gl.

 

Nielsen SL og Wulff S. FN’s Børnekonvention og barnets ret til en tilstrækkelig levestandard. Børns levestandard i Grønland - del 3. MIPI, 2007b. Kan hentes på www.mipi.gl.

 

Schnohr C, Nielsen SL og Wulff S. Børnefattigdom i Grønland – en statistisk analyse af indkomstdata for husstande med børn. Børns Levestandard i Grønland – del 2. MIPI, 2007a. Kan hentes på www.mipi.gl